Rahanpesu on yksi talousrikoksen muoto. Siihen kuuluu rikollisesti hankitun tuoton (likaisen rahan) vastaanottaminen ja sen alkuperän peittäminen niin, että se näyttää olevan laillisesta lähteestä. Rahanpesun torjunnalla (anti money laundering, AML) tarkoitetaan toimintaa, jota rahoituslaitokset tekevät täyttääkseen lakisääteiset vaatimukset, joilla epäilyttäviä toimia seurataan aktiivisesti ja niistä raportoidaan.
Rahanpesun torjunnan historia
Yhdysvallat oli yksi ensimmäisistä maista, joka sääti rahanpesun torjuntaan liittyvää lainsäädäntöä, kun pankkisalaisuutta koskeva laki (Bank Secrecy Act, BSA) tuli voimaan vuonna 1970. BSA oli varhainen yritys havaita ja estää rahanpesua, ja sitä on sittemmin parannettu ja vahvistettu muilla rahanpesun torjuntaan liittyvillä laeilla. Nykyään BSA:sta vastaa Financial Crimes Enforcement Network, Yhdysvaltain talousrikosten valvontaverkosto, jonka tavoitteena on “turvata rahoitusjärjestelmä talousrikollisuuden väärinkäytöksiltä, kuten terrorismin rahoitukselta, rahanpesulta ja muulta laittomalta toiminnalta”.
Vuonna 1989 useat maat ja järjestöt perustivat yhdessä maailmanlaajuisen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän, FATF:n. Sen tehtävänä on laatia ja edistää kansainvälisiä normeja rahanpesun estämiseksi. Pian Yhdysvaltoihin kohdistuneiden WTC-iskujen jälkeen FATF:n toimivaltaa laajennettiin koskemaan myös rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on myös tärkeä organisaatio. Siihen kuuluu 189 jäsenvaltiota ja sen ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa kansainvälisen valuuttajärjestelmän vakaus. IMF keskittyy siihen, millaisia seurauksia rahanpesusta ja siihen liittyvistä rikoksista voi olla rahoitussektorin ja laajemman talouden eheyteen ja vakauteen.
Miksi rahanpesun torjuminen on tärkeää?
Rahamäärä, joka pestään maailmanlaajuisesti yhden vuoden aikana, on arviolta 2—5 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta, rahassa noin 800 miljardia – 2 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria— ja tämä on varovainen arvio. Rahanpesuun liittyy usein esimerkiksi salakuljetusta, laitonta asekauppaa, kavalluksia, sisäpiirikauppoja, lahjontaa ja tietokonepetoksia. Se on yleistä myös järjestäytyneen rikollisuuden, kuten ihmis-, ase- tai huumekaupan ja prostituutiorinkien parissa.
Rahanpesun torjunta liittyy läheisesti terrorismin rahoituksen estämistoimiin (CFT), joita rahoituslaitokset tekevät taistellakseen terrorismin rahoittamista vastaan. Rahanpesun torjuntaan liittyvissä säädöksissä rahanpesu (varojen lähde) ja terrorismin rahoitus (varojen määränpää) yhdistetään.
Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvän moraalisen välttämättömyyden lisäksi rahoituslaitokset tekevät rahanpesun vastaisia toimia myös seuraavista syistä:
- Niiden säädösten noudattaminen, jotka edellyttävät rahoituslaitostenseuraavanasiakkaita ja tapahtumia sekä raportoimaan epäilyttävästä toiminnasta.
- Tuotemerkin maineen ja omistaja-arvojen suojaaminen.
- Viranomaistoimien sekä siviili- ja rikosoikeudellisten seuraamusten välttäminen, joita voi seurata säädösten laiminlyömisestä tai huolimattomuudesta.
- Kulujen, kuten sakkojen ja työvoima- ja IT-kustannusten vähentäminen sekä riskialtistukseen varatun pääoman alentaminen.
Analytiikka rahanpesun vastaisessa toiminnassa
Ennen SASin puoleen kääntymistä Landsbankinnilla oli seulontajärjestelmä, joka ilmoitti päivittäin noin 1 000 väärää positiivista tapahtumaa. Koska tutkijoita oli rajoitetusti, määrän alentaminen oli tärkeää, jotta voitaisiin keskittyä todella epäilyttäviin tapauksiin. Vain joitakin kuukausia sen jälkeen, kun SASin rahanpesun torjunnan välineet otettiin käyttöön, merkittyjen tapahtumien määrä väheni noin sataan päivittäin — väärien positiivisten määrä väheni 90 %.
Rahanpesun torjunta nykyään
Rahanpesu aiheuttaa huomattavia kustannuksia yksilöille ja organisaatioille, ja sillä voi olla tuhoisia seurauksia yhteiskunnalle. Lue, miten tekoälymenetelmät, kuten koneoppiminen, mullistavat joidenkin maailman tärkeimpien pankkiorganisaatioiden rahanpesun torjunnan ja sitä koskevien säädösten noudattamisen.
Seuraavan sukupolven rahanpesun torjunta
Oletko valmis viemään rahanpesun torjunnan seuraavalle tasolle? Robotiikan, semanttisen analyysin ja tekoälyn avulla prosessit voidaan tehdä automaattisemmiksi ja tehokkaammiksi. Lue artikkeli kymmenestä avaimesta menestykseen koneoppimisavusteisessa rahanpesun torjunnassa.
Tekoäly ja koneoppiminen mullistavat rahanpesun torjunnan
Koneoppiminen muuttaa tapoja, joilla rahoituslaitokset taistelevat rahanpesua vastaan liiketoimien seurannassa, poikkeavuuksien havaitsemisessa, asiakkaiden riskiluokituksessa, sosiaalisten verkostojen analyysissa ja monessa muussa.
5 käänteentekevää muutosta rahanpesun torjunnassa
Jos haluat siirtyä seuraavalle tasolle rahanpesun torjunnassa, tarvitset tiukasti rajatun strategian, joka käyttää hyväksi hienostunutta analytiikkaa. Lue, miten SAS voi muuttaa tavat, joilla taistelet jatkuvasti kehittyväärahanpesua vastaan.
Kun rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunta toteutetaan tehokkaasti, talousrikosten haittavaikutuksia voidaan lieventää ja edistää rahoitusmarkkinoiden eheyttä ja vakautta. Kansainvälinen valuuttarahasto
Vahvista taisteluasi rahanpesua vastaan
Rahoituslaitosten valvonnasta vastaavilla toimijoilla on kolme suurta haastetta rahanpesun ehkäisyn säännösten noudattamisessa: rajat ylittävien transaktioiden lisääntyminen, väärien positiivisten ilmoitusten suuri määrä ja jatkuvasti muuttuvat rahanpesun torjunnan säädökset ja liiketoiminnan vaatimukset. Näin noudatat vaatimuksia SASin rahanpesun torjunnan avulla j- vähennät vääriä positiivisia ilmoituksia, parannat toiminnan tehokkuutta ja paljastat nopeasti tuntemattomat uhat samalla kun pidät jatkuvasti silmällä riskien kokonaiskuvaa.
Näin rahanpesun torjunta toimii
Rahoituslaitosten on ymmärrettävä rahanpesurikosten toimintaperiaatteet, jotta mahdollinen rahanpesu voidaan tunnistaa ja ilmoittaa, ja rahanpesua koskevia säädöksiä voidaan noudattaa. Rahanpesuun kuuluu kolme vaihetta: sijoitusvaihe, harhautusvaihe ja palautusvaihe. Tämä monimutkainentransaktioiden sarja alkaa varojen talletuksesta, ja sen jälkeen siirrytään toimenpiteisiin, joilla varat saadaan vaikuttamaan laillisilta.
- Sijoitusvaiheella tarkoitetaan sitä, miten ja mihin laittomasti hankitut varat sijoitetaan. Rahaa sijoitetaan usein seuraavilla tavoilla: maksut käteistä vastaanottaville yrityksille; väärennettyihin laskuihin kohdistetut maksut; ns. ”smurfing” eli pienten rahamäärien (rahanpesun kynnysarvon alittavan summan) sijoittaminen pankkitileille tai luottokorteille; rahan siirtäminen rahastoihin ja offshore-yrityksiin, jotka kätkevät edunsaajaomistajien henkilöllisyydet; ulkomaisten pankkitilien käyttö sekä transaktioiden keskeyttäminen pian sen jälkeen, kun varat on jätetty asianajajan tai kirjanpitäjän haltuun.
- Harhautusvaihe tarkoittaa laittomien varojen erottamista niiden lähteestä. Siihen kuuluu laittoman tuoton muuntaminen toiseen muotoon ja monimutkaisen transaktioiden kerrosten luominen varojen alkuperän ja omistajuuden peittämiseksi. Rikolliset tekevät tämän peittääkseen laittomista varoista jääneet jäljet, jolloin rahanpesua tutkivien on vaikea jäljittää liiketoimia.
- Palautusvaiheella tarkoitetaan pestyjen varojen palauttamista talouteen tavallisilta ja laillisilta vaikuttavien yrityksen tai yksityishenkilön liiketoimien muodossa. Tämä tapahtuu joskus sijoittamalla kiinteistöihin tai ylellisyystuotteisiin.. Se antaa rahanpesijöille ja rikollisille mahdollisuuden lisätä varallisuuttaan.
Säädökset, niiden noudattaminen ja rahanpesun torjunta
FATF auttaa maita perustamaan rahanpesun selvittelykeskuksen (FIU), joka vastaa tiedonkulun hallinnasta instituutioiden ja lainvalvontaviranomaisten välillä. Kunkin maan hallituksen lainsäädäntö ja rahanpesun selvittelykeskusten sääntely asettaa rahoituslaitokset rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan etulinjaan.
Laatimalla ilmoituksia epäilyttävästä liiketoimesta tai epäilyttävästä toiminnasta pankit varoittavat lainvalvontaviranomaisia mahdollisesta rikollisesta toiminnasta. Monet sääntelyelimet ovat säätäneet tärkeää rahanpesun torjuntaa koskevaa lainsäädäntöä ja sen noudattamista koskevia vaatimuksia. Torjuakseen rahanpesua pankit noudattavat näitä vaatimuksia, kuten esimerkiksi:
- Yhdysvalloissa: terrorismin torjuntaa koskeva laki US Patriot Act, pankkisalaisuutta koskeva laki Bank Secrecy Act
- Euroopassa: EU:n neljäs rahanpesun vastainen direktiivi (4AMLD).
- Kanadassa: rahanpesua ja terrorismin rahoittamista käsittelevä laki Proceeds of Crime (Money Laundering) and Terrorist Financing Act (PCMLTFA).
- Australiassa: rahanpesua ja terrorismin rahoittamista käsittelevä laki Anti-Money Laundering and Counter-Terrorism Financing Act of 2006.
Rahanpesun torjuntaan liittyvät säädökset vaihtelevat toimivalta-alueen mukaan, mutta yleisesti rahoituslaitokset toteuttavat seuraavia toimenpiteitä noudattaakseen vaatimuksia:
- Asiakkaan tunteminen ja tunnistaminen. . Rahoituslaitosten on vaadittava asianmukaista asiakkaan tunnistamista ja todentamista legitimiteetin varmistamiseksi. Suuremman riskin tuotteet ja palvelut (esim. yksityispankkipalvelu) vaativat perusteellisempaa dokumentointia.
- Suurten liiketoimien ilmoittaminen. . Vaatimuksissa laitoksia edellytetään ilmoittamaan yksittäisen asiakkaan pankkipäivän aikana suorittamista tietyn kynnysarvon ylittävistä liiketoimista.
- Epäilyttävän toiminnan seuranta ja siitä ilmoittaminen. . Sääntelyvirastot julkaisevat rahanpesun torjuntaohjeita sellaisesta käyttäytymisestä, jota olisi seurattava (esim. lukuisten käteistalletusten tai nostojen tekeminen usean päivän aikana raportointikynnyksen välttämiseksi). Jos rahanpesua tutkiva henkilö havaitsee käyttäytymistä, joka ylittää raportointikynnysarvot ja jolla ei ole ilmeistä liiketoimintatarkoitusta, noudattaakseen säädöksiä hän tekee rahanpesun selvittelykeskukselle ilmoituksen epäilyttävästä liiketoimesta tai epäilyttävästä toiminnasta.
- Seuraamusten noudattaminen. . Sääntelyelimet, kuten Yhdysvaltain valtiovarainministeriö, Yhdysvaltain ulkomaanvarojen valvonta, Yhdistyneet Kansakunnat, Euroopan unioni, Yhdistyneen kuningaskunnan valtiovarainministeriö ja rahanpesuvastainen toimintaryhmä ovat asettaneet rahoituslaitoksille vaatimuksia tarkastaa, onko liiketoimen osapuolina pakotteiden alaisia henkilöitä, yrityksiä, järjestöjä tai maita.
Teknologia ja rahanpesun torjunta
Toimiva rahanpesun torjuntaohjelma sisältää datan ja analytiikan käyttöä epätavallisen toiminnan havaitsemiseen. Tämä tapahtuu seuraamalla liiketoimia, asiakkaita ja kokonaisia käyttäytymisverkostoja.
Kun tekoälytekniikat, kuten koneoppiminen, yleistyvät, nämä seuraavan sukupolven rahanpesun torjunta-tekniikat automatisoivat monia manuaalisia prosesseja auttaen tunnistamaan riskit.
SASin talousrikosratkaisuihin kuuluu sisäänrakennettu koneoppiminen ja muut kehittyneet analytiikkatekniikat, joilla voidaan vahvasti tukearahanpesun vastaisia toimia. Tekniikoita ovat esimerkiksi syväoppiminen, neuroverkot, luonnollisen kielen tuottaminen ja käsitttely, ohjaamaton oppiminen ja klusterointi, ohjelmistorobotiikka ja moni muu.
Näitä tekniikoita voidaan käyttää:
- Epäilyttävän toiminnan seurantaan — paljastamaan uusia huijaushankkeita ja havaitsemaan yhä kehittyneempiä talousrikosten taktiikoita.
- Älykkääseen hälytysten priorisointiin — hälytysten luokitteluun niin, että tutkintaa vaativat ja vähemmän kiireelliset erotetaan toisistaan.
- Runsaampaan hälytys- ja tapaustietoon – näyttämään rahanpesun tutkijoille oleellisia kuvia, edeltäviä tapauksia, ilmoituksia epäilyttävästä toiminnasta, kolmannen osapuolen tarjoamaa dataa, karttoja, liiketoimintahistoriaa ym.
- Automatisoituun epäilyttävän toiminnan ilmoittamiseen luonnollisen kielen tuottamisella ja prosessoinnilla, jolloin data muuttuu kieleksi ja tarinoiksi.
- Verkkoanalytiikasta rakennettuun kokonaisnäkymään, joka auttaa visualisoimaan ja tutkimaan datasta ilmeneviä suhteita.
- Hälytysten pisteyttämiseenBayesilaisilla algoritmeilla — antamaan suhteellisen pisteytyksen kaikille rahanpesututkimuksen kohteille.
- Asiakkaan riskiluokitukseen – rahanpesuriskin empiiriseen pisteytykseen.
- Älykkääseen asiakassegmentointiin , joka rakentaa älykkäitä vertaisryhmiä ja parantaa kattavuutta asiakkaiden ja/tai tilien välillä.
- Vertaislähtöiseen poikkeavuuksien havaitsemiseen – tunnistamaan epänormaali käyttäytyminen henkilössä, jolla on linkkejä tunnettuun vertaiseen.
- Harvinaisten tapahtumien havaitsemiseen - sellaisten henkilöiden tunnistamiseen, jotka muistuttavat kiinnostuksen kohteena olevia toimijoita (esimerkiksi tiedusteluissa lainvalvojalta).
- Automatisoituihin manuaalisiin prosesseihin kauppatapahtuman koko elinkaaren aikana — laittoman kaupan rahoitustoiminnan mallien havaitsemiseen optisen merkkien tunnistamisen avulla.
Rahanpesun neljä tyyppiä
Kauppaan perustuva rahanpesu
Rikollisten varojen siirtäminen kauppojen kautta (tavaroiden tuonti tai vienti) niiden alkuperän peittämiseksi tunnetaan nimellä kauppaan perustuva rahanpesu (TBML). Jotkut rikolliset tekevät kauppaan perustuvaa rahanpesua yli- tai alilaskuttamalla tuotteita. Muita menetelmiä on moninkertainen laskutus (samasta ostoksesta), lähetettävien tavaroiden laadun vääristely tai joko suuremman tai pienemmän tavaramäärän toimittaminen kuin oli sovittu.
Krypto- tai virtuaalivaluutat ja rahanpesu
Krypto- ja virtuaalivaluutat ovat avanneet oven uusille rahanpesun menetelmille. Esimerkiksi bitcoin-automaateilla voi olla aukkoja rahanpesuntorjunnan toimenpiteissä. Lisäksi internetissä toimivien kryptovaluuttamarkkinoiden (pörssien) sääntelyn noudattamisen aste vaihtelee. Rikolliset käyttävät lisäksi muita menetelmiä, kuten “tumblereita”. Tumblerit ovat sekoituspalveluita, jotka jakavat likaisen kryptovaluutan lähettäen sitä eri osoitteiden kautta ja yhdistävät sen lopulta puhtaiksi varoiksi — huomattavaa maksua vastaan.
Huumekauppa ja rahanpesu
Laittomalla huumekaupalla rahoitetaan suuria, vaikutusvaltaisia ja usein väkivaltaisia rikollisjärjestöjä. Huumekauppiaiden on pestävä rahaa piilottaakseen sen alkuperän, peittääkseen oman henkilöllisyytensä ja estääkseen rahan takavarikoinnin. Laittomia huumekauppoja tehdään joskus pimeän verkon markkinapaikoilla. Osa huumekauppiaiden käyttämistä taktiikoista liittyy käteisen salakuljetukseen, strukturoituihin talletuksiin sekä rahapalveluyrityksiin ja valuutanvaihtoihin.
Terrorismin rahoitus
Tekojaan rahoittavat terroristit keräävät varoja ja puhdistavat sitä erilaisin menetelmin. He piilottavat varat käyttämällä hyväksi rahoitusjärjestelmän heikkouksia. Näiden varojen paikantaminen on haastavaa, ellei tunnettu terroristi tai järjestö avaa tiliä. Epätavallisen tai epäilyttävän liiketoimen huomaavia pankkeja kehotetaan ilmoittamaan siitä rahanpesun selvittelykeskukselle, joka sitten tutkii rahanpesua.
SAS® rahanpesun torjunta
Maailmassa, jossa riskit muuttuvat jatkuvasti, on välillä vaikeaa pysyä vauhdissa mukana – varsinkin kun pitää hallita hälytyksiä, testata skenaarioita ja varmistaa, että rahanpesun torjuntaan liittyviä säädöksiä noudatetaan. SAS® Anti-Money Laundering on toimivaksi todistettu alusta, joka parantaa epäilyttävien kohteiden tunnistuksen tarkkuutta ja voi alentaa omistamisesta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Se tarjoaa transaktioiden seurantaa, asiakkaan due diligence -selvitystä, reaaliaikaisia sanktioita ja tarkkailulistojen seulontaa sekä ilmoittamista viranomaisille. Kaikkea tätä tukevat edistyneet analytiikkaominaisuudet, kuten koneoppiminen ja ohjelmistorobotiikka.
Recommended Reading
-
Article
4 strategies that will change your approach to fraud detectionAs fraudulent activity grows and fighting fraud becomes more costly, financial institutions are turning to anti-fraud technology to build better arsenals for fraud detection. Discover four ways to improve your organization's risk posture.
-
Article
Next generation anti-money laundering: robotics, semantic analysis and AIAnti-money laundering taken to its next level is sometimes referred to as AML 2.0 or AML 3.0. What does this next wave of AML technology look like? What can it do that you can’t do with traditional AML? See the results innovative financial institutions around the globe are already getting.
-
Article
Mobile payments, smurfs and emerging threatsM-payment remittances are replacing traditional banks and money services that have historically charged high fees for small transfers. Former US Treasury Special Agent John Cassara maps what he sees in the road ahead and gives advice for protecting your firm.