Marjatta Karvosen mukaan kaikki maailman päälehdet ja suuret uutistoimistot uutisoivat viime talvena julkistetun KTL:n ja GTK:n tutkimuksen tulokset.

Kansanterveyslaitos (KTL) ja Geologinen tutkimuskeskus (GTK) ovat saaneet erittäin laajaa kansainvälistä huomiota tutkimuksella, joka osoittaa pohjaveden kovuuden vaikuttavan sydänkohtausten riskiin. Hyvin vaativa aineistojen yhdistely on tehty tutkimuksessa SASilla.

Kun tutkimuksen tuloksista julkaistiin tammikuussa kansainvälinen lehdistötiedote, tutkimustiimiä vetävän KTL:n akatemiatutkijan Marjatta Karvosen puhelin alkoi soida ensimmäisen kerran jo kello 4.45 aamuyöllä, muutama tunti tiedotteen julkitulon jälkeen. "Olen ollut tutkimuselämässä mukana 30 vuotta, ja ensimmäisen kerran jouduin sellaiseen mediaryöpytykseen, mikä tässä syntyi", hän kertoo.

Tutkimuksesta kertoivat muun muassa New York Times, Los Angeles Times, Herald Tribune, BBC, Reuter, Men's Health, Helsingin Sanomat, Ylen Prisma ja sadat verkkolehdet ympäri maailman Japania myöten.

"Kaikki maailman päälehdet ja suuret uutistoimistot kävivät asian läpi. Juttuja ilmestyi aivan uskomaton määrä", Karvonen kertoo ja esittelee paksua leikenippua, jossa on vain pieni osa julkaistuista jutuista.

Kova vesi vähentää infarktiriskiä

Tutkimuksessa käytettiin bayeslaiseen tilastolliseen analyysiin perustuvaa spatiaalista menetelmää, jota KTL:n tutkijatiimi on viime vuosina kehittänyt maailmanmitassakin pisimmälle kuin kukaan muu.

"Tällaista spatiaalista tutkimusta ei maailmalla tehdä paljon", menetelmää väitöskirjatyössään kehittävä tutkija Elena Moltchanova kertoo.

Pohjavesitutkimuksessa yhdistettiin sadan neliökilometrin karttaruuduille KTL:n tiedot vuosina 1983, 1988 ja 1993 sattuneista 35-74-vuotiaiden miesten ensimmäisistä sydänkohtauksista GTK:n "Tuhat kaivoa" -tutkimuksen tietoihin pohjaveden ominaisuuksista kyseisillä alueilla.

Veden kovuuden (°dH-arvon) lisäksi tutkimuksessa selvitettiin myös pohjaveden sisältämän kalsiumin, magnesiumin, fluorin, raudan, kuparin, sinkin, nitraatin ja alumiinin vaikutusta sydäninfarktin riskiin.

"Veden kovuus osoittautui tilastollisesti merkitseväksi tekijäksi. Kova vesi suojaa riskiltä ja pehmeä vesi lisää riskiä", Moltchanova kiteyttää.

Pohjaveden kovuus riippuu lähinnä veden sisältämän magnesiumin ja kalsiumin määrästä. Suomessa pohjavesi on kautta maan varsin pehmeää, mutta bayeslaisen analyysin avulla maantieteellisiä eroja saatiin esiin. Pehmeintä vesi on meillä Pohjois- ja Itä-Suomessa eli juuri siellä, missä sydäntauteja perinteisesti esiintyy eniten.

Tutkimustulosten mukaan veden kovuuden lisääntyminen yhdellä prosentilla vähentää sydänkohtausten määrää yhdellä prosentilla.

Lisäksi tutkimus antoi viitteitä siitä, että fluorin määrän kasvu saattaa vähentää ja raudan ja kuparin määrän kasvu puolestaan lisätä sydänkohtausten riskiä. Näiden vaikutus ei kuitenkaan osoittautunut tutkimuksessa merkitseväksi, mutta antaa aihetta lisätutkimuksiin.

Tehokas menetelmä monenlaiseen käyttöön

Spatiaalisessa menetelmässä voidaan liittää karttakoordinaattien avulla yhteen mitä erilaisimpia tietoja, kuten nyt sydäninfarkteja ja pohjaveden ominaisuuksia koskevia tietoja. Mukaan voidaan ottaa myös aikaulottuvuus ja esimerkiksi tieto potilaiden sukupuolesta.

Erilaisten tietojen liittäminen yhteen on Karvosen mukaan erittäin vaikea ja vaativa tehtävä, joka KTL:ssä hoidetaan SAS®illa.

Kun tiedot on liitetty yhteen, eri tekijöiden väliltä ryhdytään etsimään korrelaatioita bayeslaisen algoritmin avulla massiivisissa tietokoneajoissa, ja lopuksi tulokset esitetään havainnollisesti karttapohjalla erilaisilla värisävyillä.

KTL:ssä käytetään SASia myös monessa muussa yhteydessä eri puolilla taloa, ja laitos on jo testannut myös SAS®9-teknologiaa, joka voisi tuoda lisää tehoa myös spatiaalisten aineistojen käsittelyyn.

Karvosen vetämän tutkijatiimin yhtenä haaveena on, että spatiaalista analyysia varten saataisiin kehitettyä käyttäjäyställinen ohjelma, joka antaisi kysymyksiin vastauksia nykyistä vähemmällä työmäärällä.

"Olemme jo niin pitkällä menetelmän kehittämisessä, että sellainen ohjelmapaketti olisi tehtävissä. Se vaatisi vain täysin teknistä sovellustyötä, johon pieni 1-3 hengen tutkijaryhmämme ei kuitenkaan pysty satsaamaan", hän toteaa.

Spatiaalisen menetelmän avulla on KTL:ssä tutkittu jo aiemmin muun muassa sydäninfarktien ja lapsuusiän diabeteksen esiintymistä. Parhaillaan on käynnistymässä tutkimukset Parkinsonin taudin ja MS-taudin esiintymisestä.

"On ollut myös puhetta, että voisimme tutkia Ilmatieteen laitoksen kanssa ilmaston vaikutusta diabeteksen esiintymiseen. On tunnettu hypoteesi, että auringon valon ja siis D-vitamiinin saanti saattaa vaikuttaa diabetekseen", Moltchanova kertoo.

KTL:ssä kehitetty menetelmä soveltuu Karvosen mukaan myös muuhun kuin terveystutkimukseen. Sitä voitaisiin käyttää kaikenlaisessa paikkatietoa hyödyntävässä tutkimuksessa ja esimerkiksi palvelujen suunnittelussa sekä julkishallinnon että yritysmaailman piirissä.

Artikkeli julkaistu run.SASissa (nro 3/2004).

Takaisin