Suomen suurin juomatalo Oy Hartwall Ab pystyy toteumaperustaisen toimintolaskennan avulla tehostamaan kustannusten hallintaa ja ohjaamaan resurssejaan juuri oikeisiin asiakkaisiin ja tuotteisiin.

"Johto haluaa tarkastella asioita useista eri näkökulmista", Jouko Riihimäki sanoo.

Harwall on harjoittanut asiakas- ja tuotekannattavuuslaskentaa jo pitkään. Reilu vuosi sitten yhtiö kuitenkin käynnisti projektin laskennan tarkentamiseksi, nopeuttamiseksi ja automatisoimiseksi.

"Asiakkaat ja brändit eli tuotteet ovat yhtiön arvokkain omaisuus. Halusimme tietoa, jonka avulla pystymme tehostamaan kustannusten hallintaa ja ohjaamaan voimavaroja juuri oikeisiin asiakkaisiin ja tuotteisiin", taloussuunnittelupäällikkö Jouko Riihimäki kertoo.

Uudeksi laskentaratkaisuksi Hartwall valitsi SAS® Activity-Based Managementin (ABM), jonka sopivuuden tarpeisiinsa yhtiö testasi omalla datallaan toteutetussa Proof of Concept -pilottihankkeessa.

"Tulos oli, että se on erinomainen väline tällaiseen laskentaan, jopa paljon erinomaisempi kuin alussa itse kuvittelimme", Riihimäki sanoo.

SAS ABM -ratkaisu on hänen mukaansa osoittautunut luotettavaksi, stabiiliksi ja valmiiksi tuotteeksi. Toimintolaskennan logiikka toimii siinä hyvin, ja se kykenee Riihimäen mukaan käsittelemään Hartwallin erittäin suuria tietomääriä ilman mitään vaikeuksia.

Hartwall myy vuosittain yli 400 miljoonaa litraa juomia Suomessa. Asiakkaita sillä on kaikkiaan noin 20 000 ja tuotenimikkeitä 400.

"Kombinaatioiden määrä on valtava, kun tarkastelemme asiakas- ja tuotekannattavuutta eri näkökulmista jokaista niemennokassa olevaa mummon kioskia sekä isoimpia Citymarketteja ja Prismoja myöten."

Standardihinnoista toteumakustannuksiin

Perinteinen kustannuslaskenta on perustunut Hartwallilla, kuten yrityksissä yleensäkin, standardihinnoille. ABM-ratkaisulla yhtiö kuitenkin saa nyt tuote- ja asiakaskustannuksista tarkkaa tietoa, joka perustuu kunkin laskentajakson toteutuneisiin kustannuksiin.

Aiemmin laskennassa muuttuivat Riihimäen mukaan litramäärät, mutta standardoidut tuotantokustannukset ja muut tekijät eivät muuttuneet.

"Nyt laskentatekijät muuttuvat aina, kun laskenta ajetaan kerran kuukaudessa. Litramäärät, kustannukset ja katetekijät muuttuvat. Myös myynti- ja markkinointipanoksia seurataan kuukausittain, ja kustannukset allokoituvat sille ajanjaksolle, jona ne syntyvät."

Hartwall käyttää laskennassa runsaasti uusia, aktiivisia ja hyvin innovatiivisiakin kustannusajureita, joita ei ole ennen käytetty.

"Uusi laskentaratkaisu on antanut oivan mahdollisuuden hyödyntää meidän transaktiojärjestelmiimme kerättyä tietoa. Tietoa on aiemmin kerätty enemmän kuin sitä on pystytty jalostamaan, mutta nyt nuo tiedot saadaan jalostettua ja otettua käyttöön", Riihimäki toteaa.

Ajureita ovat esimerkiksi asiakaskäynnit, puhelintilausten määrä, tuotantokoneiden käyttötunnit, tuotteiden kiertonopeus varastossa, varaston lavankäyttöpäivät, ravintoloissa olevien Hartwallin omien oluthanojen ja ruokakaupoissa olevien jääkaappien laitepäivät jne.

Kustannukset myös kohdistetaan tarkasti juuri niille tuotteille ja asiakkaille, joista ne johtuvat. Jopa kampanjoiden ja mainonnan kustannukset pystytään nyt Riihimäen mukaan kohdistamaan paremmin asiakkaille ja tuotteille.

Kissa pöydälle aroissakin asioissa

Toteumaperustaisen laskennan tuloksia voidaan Riihimäen mukaan Hartwallilla hyödyntää niin johdossa, myynnissä, markkinoinnissa ja taloushallinnossa kuin tuotannon suunnittelussa ja ohjauksessakin.

"Pystymme näkemään, mikä meillä todella vie ja tuo rahaa ja kuinka paljon. Se on erinomaisena apuna esimerkiksi hinnoittelupäätösten teossa."

Laskentaa käytetään myös asiakas- ja tuoteportfolion hallintaan. Se auttaa arvioimaan, mitkä ovat Hartwallin arvokkaimpia asiakkaita ja tuotteita, joihin kannattaa panostaa.

"Enää ei voida piiloutua laskentateknisten ongelmien taakse eikä vedota siihen, että laskelmiin ei voi luottaa, koska ne ovat standardipohjaisia. Päätöksenteossa ei toinen enää puhu omenasta ja toinen päärynästä."

Toimiessaan aiemmin konsulttina Riihimäki kertoo nähneensä, että monissa yrityksissä jopa pelätään tarkkaa kannattavuuslaskentaa, koska se saattaa nostaa kissan pöydälle hyvinkin aroissa asioissa.

"Joskus halutaan, että luulo on tiedon väärtti. Usein ajatellaan yhä, että iso asiakas on välttämättä myös hyvä asiakas ja iso tuote hyvä tuote. Taloushallinnon tehtävä on kyseenalaistaa tällaiset tabut ja tuoda johdolle välineet päätöksenteon tueksi", hän toteaa.

Toimintoperusteinen laskenta on hänen mielestään aivan must-juttu nykyaikaisessa turbulentissa johtamisessa. Syyt ja seuraukset on saatava esille toteumalukujen ja aktiivisten kustannusajurien avulla.

"Toimintaa lähellä olevat ajurit viestittävät yritykselle ja ihmisille, että näitä asioita seurataan ja että ne ovat tärkeitä."

Modernia, 360:n asteen johtamista

Hartwall on jo 170 vuotta vanha yritys, mutta sillä on Riihimäen mukaan moderni johto, joka on halunnut välineitä modernia johtamista varten. Johto on halunnut nähdä, mitä yrityksessä todella tapahtuu, jotta se voi päätöksenteossa reagoida asioihin entistäkin nopeammin.

Enää ei Riihimäen mukaan riitä se, että asiat näyttävät hyvältä tai että niitä tarkastellaan vuoden välein. Sykliä täytyy nopeuttaa. Hartwallillakin on alettu jo seurata päivätasolla, miten yrityksellä menee ja miten myynti kehittyy. Se alkaa olla online-johtamista.

"Johto haluaa myös tarkastella asioita useista eri näkökulmista. Huonoltakin tuntuvaa ideaa halutaan katsoa monesta näkökulmasta, ja hyvää ideaa on perusteltava monelta eri näkökannalta ennen kuin se todetaan elinvoimaiseksi. Kutsun sitä 360:n asteen johtamiseksi."

Aktiivisten kustannusajurien ansiosta laskentaratkaisun avulla kyetään Riihimäen mukaan löytämään kehittämiskohteita Hartwallin omista prosesseista. Kun varastossa esimerkiksi selviää, kuinka paljon yksi lavapaikka todella maksaa, voidaan alkaa miettiä, miten kustannuksista saataisiin nipistettyä kymmenen prosenttia pois.

"Olen itse ehdottanut, että ottaisimme laskennan pohjalta käyttöön prossessi-scorecardin, joka kuukausittain päivittäisi jokaisen prosessin tärkeimmän mittarin ja näyttäisi, mihin suuntaan se on kehittymässä."

Varsinaisen toimintolaskennan lisäksi Hartwall käyttää SAS ABM:ää hyödyksi myös budjetoinnissa sekä standardilaskennassa, jolla ennustetaan tulevia kustannuksia päivätasolla. Standardihinnat tuotetaan nyt SAP-järjestelmään kuukausittaisella toimintolaskennalla.

Riihimäki uskoo, että Hartwallin uudistettu asiakas- ja tuotekannattavuuslaskenta jättää yritykselle entistä enemmän viivan alle - ja miksei viivan yllekin.

"Kyse ei ole enää hypoteettisista kustannuksista, vaan todella toteutuneista kustannuksista, joita on syntynyt tulojen aikaansaamiseksi. Tulot ja kustannukset kulkevat käsi kädessä, joten pystymme parantamaan molempia, ja sen on pakko vaikuttaa myös liiketulokseen", hän vakuuttaa.

Artikkeli julkaistu run.SASissa (nro 1/2006).

Takaisin