Hyvä projekti innostaa

Suomen Vakuutusdata Oy on saavuttanut huomattavan joukon hyötyjä SAS® Data Integration Serverin (DIS) käyttöönotosta. Toimintatavat ovat yhtenäistyneet, dokumentointi ja muutoshallinta parantuneet, tilastoajot ja raportointi nopeutuneet, automatisointi lisääntynyt. Asiakastarpeisiin on voitu vastata ilman it:n tuomia rajoituksia.

Antoisan hankkeen taustalla on ollut Vakuutusdatan taannoinen päätös luopua IBM:n suurkoneympäristöstä ja siirtää koko tilastotuotanto palvelinympäristöön SASiin. Tämä prosessi käynnistyi jo vuonna 2002. Kun WM-data (nyk. LogicaCMG) sai vuonna 2004 valmiiksi Vakuutusdatan tilastoaineiston SAS- ja Java-pohjaisen käsittelyjärjestelmän, Vakuutusdata hankki vuonna 2005 DIS:n ratkaisuksi, jonka avulla se voi keskittää IBM-ympäristöstä siirrettävät sovellusohjelmistot, vanhat ja uudet datat sekä koko tuotantokäyttönsä yhteen paikkaan.

Käsittelymenetelmät, prosessit ja dokumentit olivat yhtiössä aiemmin aika hajanaisia. DIS:n avulla menetelmät ja prosessit on pystytty kuvaamaan, yhdenmukaistamaan ja dokumentoimaan siten, että toiminta ja ohjelmistoympäristö eivät ole enää niin henkilöriippuvaisia. “Pystymme turvaamaan tuotannon paremmin erilaisissa muuttuvissa olosuhteissa, varautumaan tuleviin muutoksiin ja turvaamaan toimintamme jatkuvuuden”, toimitusjohtaja Mauri Hanhela toteaa.

Alkuvaiheissa varsin vaativalta tuntuneen DIS-projektin tuloksiin ollaan Vakuutusdatassa hyvin tyytyväisiä. Kaikki se, mitä ratkaisulta yhtiössä odotettiin, on Hanhelan mukaan saavutettu. “Olemme saaneet ylimääräistäkin lisäarvoa siitä, että ihmiset ovat innostuneet, kun ovat saaneet käyttöönsä uuden, fiksun välineen. Se on ollut tekijöille mukava asia, ja se on pistänyt tuulemaan”, hän kertoo.

Toimintatavat uusiksi

Aiemmin eri vakuutuslajeihin keskittyneet ohjelmoijat tekivät Vakuutusdatassa sovelluksia kukin omalla tavallaan. Sen seurauksena järjestelmäkehitys kulki talon sisällä eri suuntiin. Kun joku ohjelmoija lähti yrityksestä, oli melkoinen urakka selvittää, miten hänen tekemänsä sovellukset oikein toimivat.

“Ylläpito oli raskasta, ja yhdenmukaisuuden puute esti työnkiertoa, työn vaihtamista ja sijaisuuksien järjestämistä. Ohjelmoijat tekivät vain yhtä tiettyä asiaa”, DIS-projektia vetänyt kehittämispäällikkö Johanna Malila kertoo.

DIS:n käyttöönoton yhteydessä toimintatavat yhtenäistettiin, joten kaikki ohjelmat tehdään nykyisin samalla tavalla. Myös käsitteet yhtenäistettiin, jotta samasta asiasta puhutaan aina samalla nimellä. Ohjelmat tulevat DIS:n avulla myös huolellisesti dokumentoitua. DIS tuottaa niistä graafisen kokonaiskuvan, kun ne ennen olivat yhtä koodipötköä. Dokumentoinnin ansiosta uusikin henkilö pääsee helposti perille muiden tekemistä ohjelmista.

Ohjelmat tehdään nyt siten, että ensin suunnitellaan DIS:n graafisen käyttöliittymän avulla isomman kokonaisuuden rakenne valmiiksi ja vasta sitten koodataan yksityiskohtaiset toiminnot. Liikkeelle lähdetään siitä, mikä lopputulema ohjelmalla halutaan saada aikaan. “Tämä oli minulle aluksi todella vieras lähestymistapa, mutta itse asiassahan se on erittäin järkevä tapa. Nyt pitää ensin miettiä tosi tarkkaan, mitä ollaan tekemässä ja mitä lopputulosta halutaan ja vasta sen jälkeen sitä, miten siihen päästään”, it-johtaja Arto Laakso sanoo.

Suurkoneympäristössä ohjelmistotyökalut asettivat Hanhelan mukaan kovasti rajoituksia. Piti aina ensimmäiseksi miettiä, mitä voidaan tehdä, ja sitten vasta kuunnella, mitä asiakas oikeasti tarvitsee. “Nyt voimme ensin kuunnella, mihin meidän pitäisi päästä ja sitten arvioida, millä konsteilla sinne päästään. Ja on todennäköisempää, että pystymme tuottamaan sen, mitä asiakas haluaa. Ennen piti aina ottaa hyvin tarkasti huomioon, mikä ylipäänsä on mahdollista.”

Prosessit tehostuneet

Keskuskoneympäristössä levytilasta oli Laakson mukaan aina puutetta. Ohjelmat oli tehty sitä silmälläpitäen, ja se usein esti järkevät toimintatavat. Dataa jouduttiin välillä summaamaan liikaa, ja läpimenoaikoja mitattiin tunneissa siinä missä nyt sekunneissa.

“Joitakin tilastoja päivitettiin vain kerran vuodessa, vaikka se olisi ollut järkevää tehdä paljon useammin. Nyt isotkin tilastoajot ovat nopeutuneet niin, että voimme tehdä päivityksiä vaikka neljä kertaa vuodessa. Asiakkaat saavat entistä tarkempia tietoja, koska esimerkiksi korvauspuolella ei enää tarvitse summata mitään.”

Vakuutusyhtiöillä ja muilla käyttäjätahoilla on tarve saada tietoa aina vain nopeammin. Uusien ratkaisujen avulla Vakuutusdata on Hanhelan mukaan pystynyt omasta puolestaan kiristämään aikatauluja. Tuottavuutta on parantanut ja raportointia on nopeuttanut myös eri toimintojen automatisointi DIS:n avulla.

Työmäärä on vähentynyt, kun esimerkiksi useita ajoja on voitu linkittää graafisesti ajojonoiksi niin, että ne käynnistyvät peräjälkeen yhdellä napin painalluksella. Kun ohjelmiin joudutaan vähintäänkin vuosittain tekemään tiettyjä muutoksia, graafinen käyttöliittymä näyttää yhdellä silmäyksellä muutosta vaativat kohdat ja kertoo ihan suomen kielellä, mitä siinä kohdassa tapahtuu.

“DIS:llä pystyy myös tekemään analyysiajon siitä, mihin kaikkeen on käytetty jotain tiettyä dataa. Jos alkupään aineistoon tulee jokin muutos, näemme samantien, missä kaikkialla se on otettava huomioon”, Malila kertoo. Tehokkaammat prosessit ovat Hanhelan mukaan tuottaneet jo selviä kustannussäästöjäkin. Vähemmillä resursseilla on saatu aikaan samat tuotokset kuin ennenkin ja paikoin jopa kaksinkertaistettu raportoinnin määrä

Lisäksi uusi DIS-ratkaisu kyettiin ottamaan käyttöön pitkälti oman henkilöstön voimin jatkuvan tuotantotyön ohessa. Toki apuakin tarvittiin, ja sitä saatiin Aureolis Oy:n ja Wisepoint Oy:n konsulteilta erityisesti käyttöoikeuksien määrittelyssä ja schedulerin käyttöönotossa.

DIS:llä hoidetaan Vakuutusdatassa vakiotilastojen vuosituotanto, ja kaikki ad hoc -tyyppiset työt tehdään SAS® Enterprise Guidella (EG). Lisäksi EG:llä hoidetaan Tikas-esikäsittelyjärjestelmän aineiston muokkaus, kehitystyöhön liittyvä testaus ja ohjelmiin liitettävien graafien teko. Web-pohjainen raportointi asiakkaille, sidosryhmille sekä omalle väelle hoidetaan SAS® Information Delivery Portal -ratkaisulla. Jokaiselle käyttäjäryhmälle kyetään sen avulla tarjoamaan erilainen näkymä tietoihin. Peruskäyttäjille se tarjoaa helppokäyttöisiä tapoja saada ohjatusti aikaan hyvännäköisiä, dynaamisia raportteja.

Tuotantoon nopeasti

DIS:n käyttöönottoprojekti tuntui Malilan mukaan aluksi vaikealta jo siksi, että metadatan käsitettä ei ollut ihan helppo sisäistää, kun Vakuutusdatassa oli totuttu vain kirjoittamaan SAS-koodia. Muutenkin alussa oli tietenkin paljon teknisiä kysymyksiä ratkaistavana.

“Mitä pidemmälle päästiin, sitä paremmin projekti kuitenkin sujui. Olen todella tyytyväinen lopputulokseen ja projektiinkin. Saimme kaiken myös valmiiksi aikataulussa”, hän sanoo.

Projekti toteutettiin niin, että kaikkea ei ensin määritelty ja sen jälkeen tehty, vaan yksi työ tehtiin aina kerrallaan valmiiksi. Asiat menivät tuotantoon sitä mukaa, kun ne valmistuivat, ja hyvin nopeastikin. “Se oli motivoiva tapa viedä projektia eteenpäin, koska asioita todella valmistui koko ajan. Me huomasimme, että tämähän onnistuu ja tällä pääsee tuloksiin. Se varmasti vähensi myös muutosvastarintaa organisaatiossa.”

Uusi tuotantoympäristö antaa Hanhelan mukaan Vakuutusdatalle entistä paremmat mahdollisuudet myös toteuttaa uusia palveluja, joita alan keskusorganisaatiot, vakuutusyhtiöt ja muut käyttäjäryhmät jatkossa kenties tarvitsevat.

Tiedoilla laaja käyttäjäkunta

Vakuutusalan keskusorganisaatioiden omistama Suomen Vakuutusdata Oy hoitaa vahinkovakuutuksen tilastointia. Se kerää vakuutusyhtiöistä tietoja liikenne-, tapaturma- ja potilasvakuutuksista, vahingoista ja korvauksista, tarkistaa, korjaa ja yhdenmukaistaa tietoja sekä julkaisee niitä vakuutustoimintaa palveleviin tarkoituksiin. Vakuutusyhtiöt käyttävät tietoja muun muassa riskien arvioinnin ja vakuutusten hinnoittelun apuna ja alan keskusorganisaatiot puolestaan vakuutusmatemaattisiin tehtäviin ja ennaltaehkäisevän riskienhallinnan suunnitteluun ja suuntaamiseen. Lisäksi tietoja käyttävät hyväkseen kaikki keskeiset työ-, potilas- ja liikenneturvallisuutta valvovat ja kehittävät tahot, kuten työsuojelu- ja sairaanhoitopiirit, Työturvallisuuskeskus, SAK, EK, Työterveyslaitos, poliisi, Liikenneturva, liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat sekä yliopistot ja korkeakoulut.

Artikkeli on julkaistu run.sas- lehdessä nro 3/2007.

Takaisin