Tiedosta kilpailutekijä vain tietoa jalostamalla

Markkinatilanteiden yllätykselliset ja erittäin nopeat muutokset asettavat entistä kovempia vaatimuksia johtamiselle finanssialalla. Kaikki toiminta perustuu alalla tietoon, mutta kilpailutekijäksi tieto muodostuu vain, jos sitä osaa jalostaa, tulkita ja hyödyntää muita paremmin.

Liiketoiminnan näkymät finanssialalla ovat nykyhetken tietämyksen pohjalta hyvät. OP-Pohjola-ryhmän strategiajohtajan Pasi Kämärin mukaan suomalaisilla kuluttajilla ja yrityksillä on ollut jo usean vuoden ajan ja on edelleen vankka luottamus oman taloutensa myönteiseen kehitykseen. “Näin positiivisessa toimintaympäristössä finanssiala on täynnä mahdollisuuksia”, hän toteaa.

Saman voi päätellä myös OP-Pohjolaryhmän tuoreimmasta osavuosikatsauksesta. Sen mukaan ryhmän tulos ennen veroja oli tammi-kesäkuussa 523 miljoonaa euroa, missä oli kasvua 34 prosenttia, ja huhtikesäkuussa 278 miljoonaa euroa, missä oli kasvua 56 prosenttia. Toisen vuosineljänneksen ja ensimmäisen puolivuotiskauden tulokset olivat ryhmän parhaat kautta aikojen. Finanssiryhmän kaikkien liiketoimintojen kasvu jatkui voimakkaana ja markkina-asema vahveni entisestään.

Valoisista näkymistä huolimatta finanssialalla on toki haasteitakin. Yksi niistä on Kämärin mukaan kasvava nopeus ja yllätyksellisyys, jolla asiat tapahtuvat. Kesän aikana tästä saatiin ankara muistutus, kun USA:n asuntolainat aiheuttivat äkisti markkinahäiriöitä meillä asti. “Häiriötilanteita kuitenkin tulee ja menee. Ne ovat osa globaalia taloutta. Ei niistä pidä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä siihen suuntaan, että kyseessä olisi jokin paniikki.”

Herkkänä muutoksille

Nopea tilanteiden muuttuminen on haasteellista erityisesti pidemmän aikavälin strategiselle suunnittelulle, jota Kämärin vetämä osasto tekee OP-Pohjola-ryhmän pääjohtajan tukena. Muutosten huomioon ottamiseen ei hänen mukaansa ole oikein muuta keinoa kuin pitää itsensä herkkänä aistimaan, mitä ympärillä tapahtuu ja missä oma organisaatio menee.

“Kovin paljon ei pidä tuudittautua siihen, että on hyvä suunnitelma, jonka mukaan mennään nyt monta vuotta. Niihin juttuihin ei kannata myöskään liiemmin rakastua.” Kysymys on Kämärin mielestä ennen kaikkea siitä, että pitää tulkita ympäröivää maailmaa ja nähdä, mikä muutosvirta siellä on kenties niin voimakas, että se alkaa vaikuttaa joihinkin muihinkin asioihin.

Haasteita finanssialalle tuo myös asiakaskäyttäytyminen, joka on Kämärin mukaan muuttunut todella paljon. Asioiminen esimerkiksi pankkien kanssa on arkipäiväistynyt. Asiakkaat ovat oppineet kilpailuttamaan sekä vaatimaan hyvää ja laadukasta palvelua. Itse toimialakin elää ja muuttuu koko ajan. Kilpailijoiden toimenpiteet ovat Kämärin mukaan mielenkiintoisia ja pitävät oman toiminnan pirteänä. Toimijoita toimialalla riittää ja uusia tulee. Vielä kymmenen vuotta sitten kukaan tuskin olisi kuvitellutkaan, että islantilaiset jonain päivänä ostavat pankkiiriliikkeitä Suomesta. Ja tuskin kukaan olisi osannut kuvitella sitäkään, että OP-Pohjola-ryhmä olisi suurten finanssitoimijoiden luokassa ainoa puhtaasti kotimainen finanssiryhmä, kuten nyt on laita.

Koska finanssimarkkinoilla on nyt erityyppisiä toimijoita erilaisine ja aivan uusinekin bisnesmalleineen, OP-Pohjolaryhmän kaltainen täyden palvelun finanssitavaratalo joutuu Kämärin mukaan kilpailemaan ja pärjäämään useassa eri lajissa, kuin kymmenottelussa ikään. “Me olemme liikkeellä koko skaalalla, mutta kilpailemme yksittäisten kapeankin alan toimijoiden kanssa. Jokaisella alan toimijalla on periaatteessa mahdollisuus tarjota jokin asia asiakkaille paremmin kuin me. Asiakassuhteen voittamisessa ei ole suurta merkitystä sillä, onko kilpailija iso vai pieni. Kaikki kilpailijat ovat vakavasti otettavia”, hän sanoo.

Omia palveluja pitääkin Kämärin mielestä kyetä koko ajan kehittämään innovatiivisesti samassa tahdissa kuin moninainen kilpailijakuntakin sitä tekee. “Kilpailu on hyväksi, koska se pitää virkeänä.”

Leadership tärkeää

Nopeasti muuttuvissa markkinatilanteissa finanssialan yrityksen johtamisen suurimpia haasteita on Kämärin mielestä se, kuinka ylläpitää työntekijöiden kykyä sietää epävarmuutta ja toisaalta, kuinka ylläpitää organisaation muutosvalmiutta.

“Oma peli täytyy johtamisen avulla pystyä rauhoittamaan niin, että ihmisillä on turvallinen ympäristö tehdä omaa työtään. Ihmisten pitää kuitenkin myös sietää se, että asioita ryhdytään muuttamaan, jotta ollaan kilpailukykyisiä parin kolmen vuodenkin kuluttua.”

Johtajilta tämä kaikki edellyttää Kämärin mukaan nykyisin hyvää kapasiteettia hallita ympäröivää tilannetta ja kytkeä asioita toisiinsa sekä malttia olla hötkyilemättä vain yhden näkökulman varassa. “Johtajan laaja-alaisuus korostuu”, hän sanoo.

Englannin kielessä on johtamiselle kaksi käsitettä, management ja leadership. Management-puoli ei Kämärin mielestä ole nykyisin ongelma, vaan se hoituu erilaisilla prosesseilla ja hyödyntämällä tietojärjestelmiä. Isompi haaste on leadership, jolla yrityksen voittajahenkeä ylläpidetään ja jolla kilpailu voitetaan. Sen rooli on johtamisessa entistä tärkeämpi.

Riskinottoa tiedolla

Finanssiala on Kämärin mukaan nykyisin erittäin tietointensiivinen toimiala. Johtaminen, päätöksenteko ja kaikki muukin toiminta perustuu tietoon, olipa se yrityksen sisäistä tai ulkoista tietoa. Myös strateginen suunnittelu perustuu tiedon hyväksikäyttöön. Strategisen suunnittelun osaston keskeinen tehtävä OP-Pohjola- ryhmässä on jalostaa tietoa ylimmän johdon päätöksentekoprosessia varten.

“Me emme oikeastaan koskaan käytä tietoa sellaisenaan, vaan siihen sisältyy aina meidän tekemät analyysit ja johtopäätökset”, Kämäri kertoo. Osaston tehtäviin kuuluvat makrotalouden, finanssitoimialan sekä kilpailijoiden seuranta ja analysointi. Se myös hoitaa tai koordinoi OP-Pohjola-ryhmän kaikkea tutkimustoimintaa ja vastaa strategiaprosessin teknisestä läpiviennistä ryhmässä.

“Tontti on aika laaja, kun aletaan puhua esimerkiksi siitä, kuinka Suomen ja USA:n kansantaloudet vaikuttavat finanssitoimialaan ja meidän kilpailijoihimme tai siitä, mitä kilpailijamme tekevät, mitä itse teemme ja miten olemme onnistuneet. Kun tilanne muuttuu, se muuttaa aina kuvaa, jonka tiedoistamme muodostamme.”

Tilanteiden muuttuessa tieto myös vanhenee todella nopeasti. Siksi tietoa on kyettävä keräämään ja hyödyntämäänkin nopeasti. Pitkän aikavälin strategisessa suunnittelussa tämä on erityisen haastavaa, sillä mitä pitempi aikajänne, sitä enemmän epävarmuutta tietoon liittyy. Tiedon käyttö onkin Kämärin mielestä riskinottoa siinä missä mikä tahansa muukin toiminta, vaikkapa yritysrahoitus, finanssialalla. “Myös strategisessa suunnittelussa tiedon käyttö on riskinottoa. Asioistahan voidaan tehdä aivan vääriä oletuksia ja johtopäätöksiä. Silloin täytyy vaan kyetä arvioimaan asioita systemaattisesti ja näkemään, onko tehty vääriä oletuksia ja muuttuuko asioista saatu kuva matkan varrella. Staattista strategista suunnittelua ei ole enää olemassa, tai ainakaan en itse usko sellaiseen.”

Jalostaminen ratkaisee

Tiedon saatavuus on nykyisin vailla vertaa. Kilpailijoiden asiakastietoja lukuunottamatta samat tiedot ovat kaikkien alan toimijoiden ulottuvilla. Pörssiyhtiöistä tiedetään vähintään neljännesvuosittain, mitä ne tekevät ja miten niillä menee. Myös viranomaismääräykset edesauttavat Kämärin mukaan osaltaan toimialan läpinäkyvyyttä. Pelkkä raakatieto, jota on lähes rajattomasti kaikkien saatavilla, ei Kämärin mielestä voi enää muodostaa kenellekään kilpailuetua.

“Tiedon muodostuminen kilpailutekijäksi on kiinni siitä, kuinka yritys pystyy koostamaan, jalostamaan ja hyödyntämään tietoa ja minkälaisia johtopäätöksiä tiedosta kyetään tekemään.” Raakatieto on oltava tietokannoissa, joista se saadaan helposti käyttöön, mutta siitä varsinainen tiedon hyödyntäminen lähtee vasta liikkeelle. “Kilpailutekijänä tärkeimpiä ovat omat asiakastiedot ja se, kuinka niitä pystytään ymmärtämään paremmin. Pitää kyetä näkemään, miten asiakkaiden käyttäytymisen muutokset vaikuttavat yritykseen, mitä he odottavat yritykseltä ja miten asiakastyytyväisyyttä voidaan lisätä.”

Nykyajan tietotulvaa Kämäri pitää erittäin haasteellisena. Miten tietää, että on mukana oikeassa tietovirrassa ja että tärkeitä tietovirtoja ei jää huomaamatta? Miten erottaa tietotulvasta juuri se oleellinen tieto? Tiedon oleellisuus riippuu Kämärin mukaan aina asiayhteydestä eli siitä, mitä tiedon hyödyntäjä on tekemässä ja minkälaiseen yhteyteen hän on istuttamassa johtopäätöksiään. Yhdelle merkityksetön tieto voi olla jollekin toiselle elintärkeää. Tällä hetkellä merkityksetön tieto voi myöhemmin, tilanteiden muututtua, tullakin oleelliseksi. “Oleellista on tieto, jota käyttäjä pystyy hyödyntämään juuri sen hetkisessä työssään.”

Tietoon pitää Kämärin mukaan suhtautua hyvin kriittisesti. Tiedon oikeellisuus on tärkeää, kun sen pohjalta tehdään johtopäätöksiä. “Omista tiedoista tiedetään, minkälaisilla laatuprosesseilla ne syntyvät ja mikä on omien tietojärjestelmien luotettavuus. Kun käytetään ulkopuolisia tietolähteitä, ei välttämättä aina tiedetä, minkälaisilla laatuprosesseilla ne tiedot ovat syntyneet.”

Roolipohjaista tietoa

Tiedon tulkinnassa ja johtopäätösten teossa Kämäri korostaa ihmisten ammattitaidon ja osaamisen sekä organisaation sisällä käytävien keskustelujen merkitystä. Erityisen tärkeä rooli niillä on pitkän aikavälin strategisessa suunnittelussa.

“Tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät aikajänteen ulottuvuuden ja osaavat rakentaa ajatusketjuja siitä, mikä vaikuttaa mihinkin, mikä on voimakas ja mikä vähemmän voimakas tekijä. On oltava rohkeutta tehdä johtopäätöksiä ja kiinnittää pitkälläkin aikajänteellä sitä, minkälaiseksi maailma voi kehittyä.” Järeitä tietoteknisiä apuvälineitä tässä tarvitaan Kämärin mielestä siinä vaiheessa, kun tietoa kootaan ja analysoidaan.

Järjestelmien avulla pystytään tekemään erilaisia analyyseja ja ennusteita, mutta tulkinta ja johtopäätösten teko kulminoituu ihmisten osaamiseen. “Sitä ei mikään tietojärjestelmä onneksi ole korvannut.”

Tietojärjestelmien merkitystä Kämäri ei suinkaan väheksy. Niillä on ratkaiseva rooli esimerkiksi siinä, että kaikille tiedon käytäjille saadaan jaeltua juuri heidän tarvitsemaansa tietoa. Se ei onnistuisi 12 000 hengen OP-Pohjola-ryhmässä mitenkään ilman tietoteknisiä ratkaisuja. Tiedon jakelussa on Kämärin mukaan edelleen haasteita, muun muassa juuri siksi, että tietojärjestelmät mahdollistavat yhä tehokkaampia tapoja tiedon välittämiseen. Huonosti suunnitelluilla ratkaisuilla ei auteta ihmisiä, vaan päinvastoin.

“Jos tehdään mahdollisimman laajoja jakelulistoja ja työnnetään vaan tietoa eteenpäin, tukitaan paitsi ihmisten sähköpostit myös heidän ajankäyttönsä. Pitäisi pystyä tuottamaan ihmisten työhön liittyvää tietoa heidän roolinsa perusteella eikä vain jakelulistojen kautta.”

OP-Pohjola-ryhmässä tiedon käyttäjiä autetaan paljon tietojärjestelmien avulla. On mietitty Kämärin mukaan tarkkaan, mitä tietoa missäkin tarvitaan, ja tieto muokataan valmiiksi sellaiseen muotoon, että sitä voi ryhtyä suoraan hyödyntämään. “Vakiomuotoistamisessa on tehty iso ajatustyö siinä, minkälaista ja miten jalostettua tietoa eri ihmiset tarvitsevat omassa työssään”, hän toteaa.

Tietovarastoinnissa paljon mahdollisuuksia

Lähitulevaisuuden liiketoimintahaasteiden kannalta Pasi Kämäri näkee tietovarastoinnin yhdeksi tärkeimmistä kehitysalueista. Tarvitaan tietovarastoja, joiden päälle kyetään rakentamaan tietovarastoja hyödyntäviä sovelluksia myös siten, että tietovarastoja pystytään käyttämään ristiin. “Tiedon varastointiin liittyvää tietä ei ole kuljettu ollenkaan loppuun asti. Tietovarastojen hyödynnettävyydessä tapahtuu vielä paljon kehitystä, sillä nykyisin ne ovat lähinnä ammattilaisten välineitä.” Kämäri uskoo, että jatkossa nähdäänkin yhä käyttäjäystävällisempiä ratkaisuja, joilla käyttäjät pystyvät itse yhdistelemään tietoja ilman, että heidän tarvitsee olla tietovarastoinnin asiantuntijoita.

Artikkeli on julkaistu run.sas- lehdessä nro 3/2007.

Takaisin