OP-ryhmä on tehnyt Basel II -kehitysohjelmastaan riskienhallinnan infrastruktuurihankkeen, jossa kehitetään laajasti koko ryhmän riskienhallintaa SASin kattavan riskienhallinnan kokonaisratkaisun avulla.

Jyri Helenius (vas.) ja Harri Luhtala kertovat, että OPK kehittää kattavan SAS-ratkaisun avulla koko OP-ryhmän riskienhallintaa Basel II -kehitysohjelman sateenvarjon alla.

Basel II:n säännösten keskeinen tavoite on pankkien vakavaraisuuden parantaminen, mutta säännösten moninaiset vaatimukset on OP-ryhmässä otettu nyt pohjaksi laajemmalle riskienhallinnan kehitysohjelmalle.

"Pääpainomme hankkeessa on kehittää omaa riskienhallintaamme, mutta Basel II:n vaatimukset ovat samansuuntaisia kuin meillä itsellämme muutenkin olisi ollut. Lyömme siis kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja kehitämme riskienhallintaamme ottaen huomioon vakavaraisuuskehikon vaatimukset", Osuuspankkikeskuksen (OPK) talousjohtaja Harri Luhtala toteaa.

Basel II antaakin lähinnä tiukemman aikataulun asioille, jotka OPK olisi tehnyt muutenkin. Keskeisiä kehittämiskohteita hankkeessa ovat Luhtalan mukaan ohjausmenettelyt, hinnoittelu ja riskiraportointi.

OP-ryhmä noudattaa yhteisvastuuta, jonka puitteissa osuuspankit ja muut ryhmään kuuluvat yhteisöt vastaavat yhdessä toistensa veloista ja sitoumuksista.

Ryhmäohjauksessa käytetään valvontarajajärjestelmää, joka sisältää erilaisia riskimittareita eri riskityypeille. Jos mittareiden raja-arvot ylittyvät, jäsenpankkeihin voidaan soveltaa eri asteista ryhmäkohtaista ohjausta.

"Nykyiset mittarit ovat aika erillisiä, mutta Basel II antaa meille keinoja mitata eri riskityyppejä, ja näin jäsenpankkimme saavat itselleen uusia, tarkempia ja yhdenmukaisempia tapoja mitata riskejä. Samalla keskitetty riskienhallinta pystyy seuraamaan pankkien riskienottoa paljon yhtenäisemmin", kertoo kehityspäällikkö Jyri Helenius, joka vastaa OPK:n Basel II -liiketoimintaprojektista.

Pääomavaatimus riskiperusteisemmaksi

Hinnoittelussa Basel II edellyttää, että luottoriskin mittaustavat vaikuttavat luoton hinnoitteluun. Riskien mittaus ja hinnoittelu eivät sinänsä ole pankeille mitään uutta, mutta siihen saadaan nyt entistä systemaattisempia työkaluja.

"Suurin muutos on se, kuinka suuren määrän omaa pääomaa yksittäinen asiakassuhde tai sopimus viranomaislaskennassa sitoo. Se tulee riskiperusteisemmaksi ja näkyy myös hinnoittelussa", Luhtala sanoo.

Vakavaraisuusuudistukseen liittyy myös "taloudellisen pääoman" käsite, jonka avulla eri riskityypit saadaan yhteismitallisiksi. Nykyisinhän esimerkiksi markkinariskin ja luottoriskin mittareita ei voida mitenkään laskea yhteen.

Taloudellista pääomaa voidaan Luhtalan mukaan hyödyntää esimerkiksi asiakaskannattavuuslaskennassa ja muussa raportoinnissa. Riskien raportoinnissa tapahtuu muutenkin paljon, kun erilaiset pisteytys- ja reittausjärjestelmät tulevat entistä kattavammin käyttöön.

"Johdon ja operatiivisen riskienhallinnan raportointivaatimukset tulevat kasvamaan edelleen. Kun rakennamme ison riskienhallintaratkaisun, on tärkeää, että sieltä saadaan myös tietoa, joka tukee pankkien ja OP-ryhmän johtamista."

Sisäisen raportoinnin lisäksi OP-ryhmä aikoo kehittää myös Basel II:n edellyttämää viranomaisraportointia ja julkista raportointia markkinoille.

"Baselin markkinakuria koskeva Pilar III vaatii, että markkinoille on kerrottava pankkien riskiasemasta paljon aikaisempaa enemmän, jotta sijoittajat pystyvät tekemään omat johtopäätöksensä pankkien tilasta", Luhtala toteaa.

SASilla kattavin toiminnallisuus

SASin Basel II -kokonaisratkaisuun OPK päätyi Luhtalan mukaan muun muassa siksi, että toiminnallisen kokonaisuuden piti täyttää vaatimukset, joita ratkaisulle oli liiketoimintamielessä asetettu.

"Tietenkin katsoimme myös hintaa aika tarkkaankin, ja iso merkitys oli myös sillä, että projekti pystytään toteuttamaan määräajassa. Erittäin merkittävä tekijä oli myös se, että SAS on tuttu tuote ja integroituu hyvin meidän ympäristöömme", hän kertoo.

Toiminnallisuudessa keskeistä oli Heleniuksen mukaan nimenomaan kattavuus, sillä OPK haki laajaa ratkaisua koko riskienhallinnan kehittämiseen eikä pelkkään Basel II:n vakavaraisuuslaskentaan.

Ratkaisua haettiin myös luottoluokitteluun, pisteytysmalleihin ja niiden rakentamiseen, tietovarastoon, taloudellisen pääoman mallintamiseen ja laskentaan, viranomaisraportointiin, sisäiseen ja markkinoille raportointiin sekä luottoprosessin integroimiseen niin, että luottoluokitus saadaan käyttöön luotonmyöntämistilanteisiin.

"Tämäkään ei vielä ole täydellinen lista, mutta SASin tarjoamasta ratkaisusta löytyi toiminnallisuutta lähes kaikille osa-alueille", Helenius toteaa.

Rakenteilla oleva Basel II -ratkaisu tulee koko OP-ryhmän käyttöön. Se kattaa siis 239 paikallisen osuuspankin, niiden keskusyhteisön OPK:n ja sen luottolaitostoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden mukaan lukien OKO-konsernin ja sen tytäryhtiöiden, kuten Okopankin, tarpeet.

Kyse on Luhtalan mukaan erittäin mittavasta ja talouden ohjauksessa jopa suurimmasta yksittäisestä hankkeesta, mitä OPK:lla on ollut.

"Tämä on merkittävästi suurempi kuin esimerkiksi IFRS-hanke, joka sekin oli ihan kohtuullisen kokoinen hanke", hän toteaa.

Artikkeli julkaistu run.SASissa (nro 2/2005).

Takaisin