Asiakkaat/ Julkishallinto ja tutkimuslaitokset/ Yhtenäisyyttä valtion it:hen

Yhtenäisyyttä valtion it:hen

 

Valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosastolla on käynnissä kokonaisarkkitehtuurin kehittämishanke, jota tukevassa FEAR-projektissa SAS on mukana seitsemän muun keskeisen it-toimittajan joukossa.

Kokonaisarkkitehtuurilla pyritään parantamaan ja yhtenäistämään valtion kansalaisille tarjoamia palveluja, lisäämään hallinnonalojen yhteistyötä sekä ratkaisujen yhteensopivuutta ja uudelleenkäyttöä, vähentämään toiminnan päällekkäisyyksiä ja säästämään kustannuksia.

Hankkeessa ei ole kyse vain valtiohallinnon it:n kehittämisestä, sillä kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation prosessien, yksiköiden, ihmisten ja järjestelmien tulisi toimia kokonaisuutena.

“Kun toiminta on muuttunut verkostoituneeksi, pitää ottaa huomioon laajempia kokonaisuuksia, ja siitä seuraa yhteentoimivuusongelma

—Jukka Heikkilän

 
 
FEAR-projektin johtajan professori Jukka Heikkilän mukaan valtion tietojärjestelmiä on rakennettu kuin yksittäisiä rakennuksia kunkin hallinnonalan omien tarpeiden pohjalta. On syntynyt irrallisten ja erillisten talojen joukko, joka ei muodosta yhtenäisesti toimivaa ja ennen muuta asukkaidensa tarpeita palvelevaa kaupunkikokonaisuutta.

Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan tutkimusinstituutin FEAR-tutkimusprojektissa tuotetaan tietoa valtion arkkitehtuurityön tueksi. Vuonna 2006 käynnistynyt tutkimusprojekti keskittyy tänä vuonna erityisesti kokonaisarkkitehtuurityön vaikuttavuuden ja hyötyjen arviointiin sekä palvelukeskeisen arkkitehtuurin rooliin.

FEAR-projektin johtajan professori Jukka Heikkilän mukaan valtion tietojärjestelmiä on rakennettu kuin yksittäisiä rakennuksia kunkin hallinnonalan omien tarpeiden pohjalta. On syntynyt irrallisten ja erillisten talojen joukko, joka ei muodosta yhtenäisesti toimivaa ja ennen muuta asukkaidensa tarpeita palvelevaa kaupunkikokonaisuutta.

“Kun toiminta on muuttunut verkostoituneeksi, pitää ottaa huomioon laajempia kokonaisuuksia, ja siitä seuraa yhteentoimivuusongelma”, Heikkilä toteaa.

Kokonaisarkkitehtuurin avulla järjestelmät ja toiminnot pyritään hänen mukaansa saamaan yhteentoimiviksi niin, että niitä ohjaavat asiakkaiden eli kansalaisten ja yritysten tarpeet. Samaan aikaan tavoitteena on myös tehostaa toimintaa valtion tuottavuusohjelman vaatimusten mukaisesti.

FEAR-projektin kansainvälisessä vertailututkimuksessa on todettu, että kokonaisarkkitehtuuria on toteutettu eri maissa hyvinkin eri tavalla. Edelläkävijöihin lukeutuvat USA, Tanska, Kanada ja Viro.

Suomessa valtion kokonaisarkkitehtuuri on vasta luonnosasteella. Pilottihankkeita on toteutettu Valtiokonttorissa ja Tiehallinnossa. Hankkeen etenemiseksi kaivataan nyt Heikkilän mielestä suunnan ja tavoitteiden asettamista valtion poliittiselta ja virkamiesjohdolta.

“Nyt tarvitaan sitä kaupungin isäntää, joka sanoo, minkälaisia palveluja asukkaille aiotaan tarjota ja missä järjestyksessä niitä ryhdytään rakentamaan”, hän jatkaa kaupunkivertauskuvaansa.

Keskittymällä tänä vuonna muun muassa juuri kokonaisarkkitehtuurin vaikuttavuuden ja hyötyjen arviointiin FEARprojekti pyrkii osaltaan aktivoimaan valtionhallinnon johtoportaan osallisuutta hankkeeseen.

Kun on nähty, minkälaisissa siiloissa valtionhallinto toimii, on Heikkilän mukaan alkanut paljastua myös business intelligence -typpisten järjestelmien merkitys valtion kokonaisarkkitehtuurissa.

“Tietoa joudutaan nykyisin yhdistelemään käsin eri järjestelmistä, ja tieto tulee liian myöhään käyttöön. Lisäksi tieto pitäisi pystyä muuntamaan eri käyttäjäryhmien prosessien ja tarpeiden mukaiseksi”, hän sanoo.

SASilta vahva tuki

SAS on ollut alusta asti mukana FEARprojektissa it-toimittajan ominaisuudessa ja pitää hyvin myönteisenä, että valtionhallinnossa viedään nyt systemaattisesti eteenpäin kokonaisarkkitehtuuria.

“Tuemme avoimia rajapintoja ja avoimia arkkitehtuureja ja olemme sen vuoksi myös tukemassa kokonaisarkkitehtuurin tutkimusprojektia. SASin analyyttiset ja BI-ratkaisut ovat tärkeä osa kokonaisarkkitehtuuria ja auttavat hallintokuntia ennakoimaan ja optimoimaan toimintaansa asiakaspalvelun kehittämiseksi”, toteaa Veijo Kuosmanen, Manager, Customer and Sales Support.

Artikkeli on julkaistu run.sas- lehdessä nro 1/2008.