Tilastokeskus parantaa palvelua

Tilastoalaa säädellään aiempaa tarkemmin. Erityisesti koko ajan kehittyvä EUyhteistyö ja EU:n säädökset tuovat Björkqvistin mukaan tilastoviranomaisille yhä täsmällisempiä velvoitteita – ja lisää työtä.

Kun lisääntyvät tehtävät pitäisi hoitaa enintään entisin, ellei sitten vähemmin resurssein, tietotekniikka on Björkqvistin mukaan avainasemassa. Etenkin, kun raaka-aineena ja lopputuotteena on tieto, ja tuotannontekijöinä ovat järjestelmät ja asiantuntemus.

“Tietotekniikka toimii tehostajana ja luo myös mahdollisuuksia prosessi-innovaatioille, jotka eivät ehkä olisi vanhemmalla teknologialla tai puhtaan manuaalisesti lainkaan mahdollisia.”

Tilastokeskuksen tavoitteena on ollut täysin digitaalinen tuotantoprosessi eli automatisoitu, sähköinen ketju tiedon keruusta tiedon jakeluun asti.

Valtaosan tiedoistaan Tilastokeskus saa jo sähköisesti suoraan eri viranomaisten rekistereistä. Kaikissa yritys- yhteisötiedonkeruissa on tarjolla myös sähköinen vastaamisvaihtoehto, ja tiedon jakelu on merkittävässä määrin sähköistä.

Systematiikkaa ja yhtenäisyyttä

Björkqvistin johtama tietohallinto hoitaa Tilastokeskuksessa ict-strategian, -normiympäristön ja tietoturvan hallintajärjestelmän kehittämistä. Sisäisen ict-palvelutuotantoyksikön vastuulla taas ovat muun muassa sovelluskehitys, käyttö, ylläpito ja menetelmätyö.

“Tällä hallintomallilla on koetettu varmistaa, että ict-palvelutuotanto ei ole itse oman toimintansa ainoa normittaja”, Björkqvist sanoo.

Ict-toiminnan tavoitteet johdetaan koko viraston strategiasta, ja ict-asiat otetaan Björkqvistin mukaan hyvin huomioon osana viraston johtamisprosessia. Sekä tietohallinnon että palvelutuotantoyksikön edustajat kuuluvat Tilastokeskuksen johtoryhmään.

Käyttäjien ääntä kuunnellaan tarkoin tietotekniikan kehitystyössä. Lisäksi erilaiset koordinointiryhmät varmistavat, että ict-suunnitelmat ovat linjassa viraston toimintastrategian ja normiympäristön kanssa.

Jatkossa Tilastokeskuksen tietotekniikan kehittämisen tavoitteena on Björkqvistin mukaan systemaattisuuden ja yhtenäisyyden lisääminen muun muassa toteuttamalla ITIL-käytäntöjä. Tietojärjestelmissä pitää voida hyödyntää yhteisiä osia, jotta vältytään turhalta ja päällekkäiseltä työltä, ja pienten muutosten teon on oltava helppoa.

Systemaattisemman ja yhtenäisemmän toimintatavan kehittäminen koskee myös SAS-ratkaisuja, joilla on Björkqvistin mukaan hyvin merkittävä rooli tilastotuotannossa.

“SASin ominaisuudet pyritään saamaan paremmin tietoisuuteen ja tehokkaampaan käyttöön. Samalla pyritään hieman paketoimaan monimutkaisuutta sekä tarjoamaan yhtenäisempää ja parempaa palvelua käyttäjille.”

Tilastokeskuksessa on käytetty SASia vuodesta 1984, ja SAS-käyttäjiä siellä on noin 250.