Maatalous hyödyntää huipputason analytiikkaa

Suomalaisesta maatalouden kannattavuuskirjanpidosta on kehittynyt alan johtava yritysanalytiikan järjestelmä Euroopassa. Sen tuloksia hyödyntävät yksittäiset maatilayrittäjät, tutkimus, opetus, edunvalvonta, neuvonta ja media sekä maataloushallinto niin kotimaisessa kuin EU-tason päätöksenteossa.

Vuonna 2013 100-vuotisjuhlia viettänyt maatalouden kannattavuuskirjanpito käynnistyi Suomessa 1912, kun maatilat alettiin maatalouden kaupallistumisen myötä nähdä liikeyrityksinä, joiden taloudellisen tuloksen seuranta oli tärkeää koko kansantalouden kannalta.

Kannattavuuskirjanpidosta on vastannut vuodesta 2001 lähtien Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) ja siellä Taloustutkimus-yksikön yritysanalytiikkatiimi. Juhlavuoden kruunasi tiimin voitto Ajantieto Oy:n valtakunnallisessa Talousosaajat 2012 -kilpailussa.

Markkinoiden kasvava epävakaus maataloustuotteiden ja tuotantopanosten usein rajuine hintaheilahteluineen on viime vuosina korostanut entisestään kannattavuuskirjanpidon pohjalta tuotetun tiedon ja analyysitulosten tarpeellisuutta koko toimialan kehittämisessä.

"Tiedolla johtamisen merkitys on kasvamassa. Maa- ja elintarviketalouden tulevaisuuden kehittämishaasteet liittyvät siihen, miten arvokasta tietopääomaa voidaan käyttää entistä paremmin hyödyksi poliittisessa päätöksenteossa, kokonaisvaltaisen johtamisen tukena niin yrityksissä kuin yrityksiä palvelevan neuvonnan kehittämisessä sekä alan monitieteisessä tutkimuksessa ja opetuksessa", sanoo MTT:n Taloustutkimus-yksikön johtaja Sari Forsman-Hugg.

Tietoa tuhannelta maatilalta

Kannattavuuskirjanpidossa kerätään vuosittain tarkat taloustiedot yli tuhannelta maatilalta, puutarhayritykseltä, porotilalta, turkistarhalta ja mehiläistilalta. Painotuskertoimien avulla tiedoista saadaan laskettua edustava kuva suomalaisen maatalouden talouskehityksestä.

Kerättävä aineisto kattaa maatalousyritysten kaikki sivutoimet, kuten maatilamatkailun ja koneurakoinnin, ja sisältää tiedot tuloista ja menoista, veloista, viljelyaloista, eläinmääristä, tuotantomääristä, varastoista, koneista ja rakennuksista sekä työtuntimääristä. Kustakin yrityksestä kertyy kirjanpitoaineistoon tuhansia lukuja.

"Aineistossa on esimerkiksi jokainen maatilayrityksen kone ja rakennus ja jokaisesta niistä parikymmentä eri muuttujaa. Pelkästään koneita voi maatilalla olla pienimmät mukaan lukien vaikkapa sata, joten datamassa on valtava", yritysanalytiikkatiimiä vetävä laskentatoimen päällikkö Arto Latukka kertoo.



Tiedolla johtamisen merkitys on kasvamassa. Maa- ja elintarviketalouden tulevaisuuden kehittämishaasteet liittyvät siihen, miten arvokasta tietopääomaa voidaan käyttää entistä paremmin hyödyksi poliittisessa päätöksenteossa, kokonaisvaltaisen johtamisen tukena niin yrityksissä kuin yrityksiä palvelevan neuvonnan kehittämisessä sekä alan monitieteisessä tutkimuksessa ja opetuksessa.

Sari Forsman- Hugg
Director of Economic Research

Tulokset kaikkien käytettävissä

Kannattavuuskirjanpitoaineisto on vasta raaka-ainetta, josta MTT tuottaa valtaisan määrän raportteja, ennusteita sekä analyysi- ja simulointituloksia koko toimialan käyttöön.

Tulosten tärkeimmäksi jakelukanavaksi on noussut vuonna 2006 julkistettu Taloustohtori-verkkopalvelu, joka on veloituksetta kaikkien käytettävissä internetissä. Suomen, ruotsin ja englanninkielisessä palvelussa saa luotua käyttäjän valitsemien parametrien pohjalta jopa kymmeniä miljoonia erilaisia taulukoita.

Ne yli tuhat maatilayritystä, jotka luovuttavat tietonsa kannattavuuskirjanpitoon saavat vaivanpalkaksi vuosittain ison joukon laskelmia, raportteja, ennusteita ja vertailuja oman maatilansa talouden seurantaa ja johtamista varten. Loput Suomen noin 60 000 maatilasta voivat hyödyntää koko maata koskevia tuloksia Taloustohtori-palvelun kautta esimerkiksi vertaamalla omia tietojaan saman kokoluokan ja tuotantosuunnan kirjanpitotilojen tietoihin.

Maatalouden neuvontaorganisaatiot, jotka käytännössä hoitavat vuosittaisen tiedonkeruun kirjanpitotiloilta MTT:n järjestelmään, käyttävät Taloustohtorin kautta tietoja hyväkseen niin kirjanpitotilojen kuin muidenkin maatilojen neuvonnassa.

"Palvelusta saa tuloksia alueittain, tuotantosuunnittain ja tilakokoluokittain sekä hyvään ja heikkoon kannattavuusryhmään luokiteltuina, joten neuvonnassa päästään hakemaan vertailuryhmiä kaikenlaisille maatiloille. Se tietenkin mahdollistaa paremman laatutason ihan perusneuvonnassakin", Latukka toteaa.

Kannattavuuskirjanpidon tuloksia hyödynnetään laajasti myös tutkimus- ja opetuskäytössä, mediassa sekä maatalousyrittäjien edunvalvontaorganisaatioissa.

Tukea EU-neuvotteluihin

Kannattavuuskirjanpidon pohjalta MTT hoitaa Suomen lakisääteiset aineistotoimitukset EU:n FADN-tietojärjestelmään, jonka avulla EU seuraa kaikkien jäsenmaiden maataloutta sekä tuottaa tietoa ja analyysejä monimutkaisen maatalouspolitiikkansa tarpeita varten.

EU-maiden tiedot ovat nähtävissä Taloustohtori-palvelussa, ja MTT laskee sinne myös jäsenmaiden maatalouden kannattavuus- ja vakavaraisuustunnuslukuja, joita komissio ei itse julkista.

"Tietoja voi katsoa hyvin tarkallakin tasolla tietystä jäsenmaasta ja verrata niitä Suomen tietoihin. Voi vaikkapa verrata, kuinka paljon tanskalaiset ja suomalaiset maitotilat maksavat korkokuluja. Tällaisia tietoja käydään katsomassa meidän verkkopalvelustamme paljon myös ulkomailta, koska järjestelmämme on parempi kuin komission järjestelmä", Latukka kertoo.

Kannattavuuskirjanpidon tulokset ovat Suomen maatalouspolitiikan suunnittelun ja kehittämisen keskeistä lähdeaineistoa. Maa- ja metsätalousministeriö tilaa MTT:lta vuosittain myös kymmeniä erityisanalyysejä, ennusteita ja simulointeja muun muassa kotimaisiin ja EU:n maataloustukijärjestelmiin suunniteltujen muutosten vaikutuksista.

"EU:n kanssa käytävissä tukineuvotteluissa on varmasti saatu monia ratkaisuja Suomen eduksi, koska käytettävissä on ollut ajantasaisia analyysejä ja ennusteita", Forsman-Hugg sanoo.


Pyrimme myös yhä enemmän ennakoimaan asioita, tekemään ennusteita, simulointeja ja herkkyysanalyysejä, siinä missä aiemmin olemme lähinnä kuvanneet, miten kannattavuus on toteutunut historiallisesti.

Sari Forsman- Hugg
Director of Economic Research


SAS analysoi datan lennosta

MTT on käyttänyt tutkimustyössä SASia jo lähes 30 vuotta. Myös kannattavuuskirjanpidossa SASilla on Latukan mukaan keskeinen rooli, koska kaikki raportointi ja analysointi tehdään kokonaisjärjestelmässä SASilla.

"Se tuo meille valtavasti mahdollisuuksia, joita muilla EU-mailla ei kannattavuuskirjanpidossa ole. Niiden relaatiotietokantapohjaisissa järjestelmissä on tiedot ja raportointi, mutta siinä välissä ei ole mitään, millä tietoja analysoitaisiin kunnolla. Meillä välissä on SAS ja kaikki sen tarjoamat tilastokäsittelyt ja SASin koko analyysivoima."

Esimerkiksi Taloustohtori-palvelussa yhtään taulukkoa ei ole laskettu valmiiksi. Järjestelmä hakee datan aina perusaineistosta, ja SAS laskee tulokset painokertoimineen lennosta käyttäjän tekemien valintojen pohjalta. Silti analyysitulokset syntyvät suuresta datamassasta sekunneissa.

Taloustohtori-palvelu tarjoaa hyvin monipuoliset analysointimahdollisuudet kenelle tahansa käyttäjälle, mutta sisäisessä käytössä MTT:llä on vielä paljon laajemmat mahdollisuudet tuottaa kirjanpitoaineistosta raportteja, analyysejä ja pidemmän aikavälin ennusteita.

Kirjanpitoaineiston keruuvaiheessa SASilla tehdään jokaisen kirjanpitotilan tiedoille parissa sekunnissa laaduntarkastus, joka sisältää 6 000 testiä. EU:lta saadun palautteen mukaan Suomen FADN-aineisto on laadultaan jäsenmaiden paras. Komissio tekee aineistoille myös oman laaduntarkastuksensa, ja EU-virkailijat kilpailevat siitä, kuka pääsee tarkastamaan Suomen aineistoja ja kuka joutuu tarkastamaan esimerkiksi eräiden Välimeren maiden aineistoja.

Rajattomia kehittämismahdollisuuksia

Taloustohtori-palvelun arkkitehtuuriratkaisussa Sybaseen perustuvan tietokannan ja Oracle-portaaliin perustuvan käyttöliittymän välissä sijaitsee SASin analytiikkakerros. Tämä on mahdollistanut Latukan mukaan sen, että järjestelmään voidaan lisätä helposti uusia muuttujia, luokittelutekijöitä, raportteja ja analyysejä pelkästään ohjelmallisia muutoksia tekemällä. "Kun resurssit ovat suhteellisen pienet, järjestelmien täytyykin olla ketteriä ja joustavia", Forsman-Hugg korostaa.

Kannattavuuskirjanpitoaineiston hyödyntämisessä on hänen mukaansa edelleen lähes rajattomat kehittämismahdollisuudet. Datasta voidaan maataloudessa, kuten useimmilla muillakin toimialoilla, saada paljon nykyistä enemmän irti.

MTT muun muassa pyrkii yhteistyössä maatalouden neuvontaorganisaatioiden kanssa saamaan erilaiset maataloutta koskevat tietokannat yhteiskäyttöön. Kirjanpitoaineiston taloustietoa voitaisiin silloin yhdistää tuotantoprosessien biologiseen tietoon, joka koskee vaikkapa maidon koostumusta tai eläinten hyvinvointia. "Tätä kautta pääsemme jatkossa yhä paremmin kiinni syihin, jotka vaikuttavat maatilojen kannattavuuteen ja pystymme ehkä saamaan entistä parempia eväitä yritystason johtamista varten", Forsman-Hugg toteaa.

Julkiseen Taloustohtori-palveluun on myös tulossa MTT:n sisäisessä käytössä jo oleva yksikkökustannuslaskenta, jolla pystytään kohdentamaan maatilakohtaisesti 540 erilaista kustannuserää maksimissaan 75 eri tuotteelle. Tällöin päästään vertailemaan esimerkiksi sitä, kuinka paljon maksaa maitolitran tai vehnäkilon tuottaminen erityyppisillä maatiloilla.

Samoin Taloustohtoriin ovat tulossa sisäisessä käytössä jo olevat SASilla toteutetut grafiikka- ja karttapalvelut. MTT:llä on käytössään myös muiden EU-maiden kartat, joten EU-maiden FADN-aineiston mitkä tahansa muuttujat saadaan pian kartalle EU-tasolla. "Komission omilla verkkosivuilla on vain muutama kiinteä kartta, joten me nousemme ihan eri sfääreihin SAS-karttojen avulla", Latukka sanoo.

Luvassa on myös interaktiivinen palvelu, jossa mikä tahansa maatilayritys voi naputella Taloustohtoriin omat talouslukunsa ja verrata niitä saman kokoluokan ja tuotantosuunnan kotimaisten kirjanpitotilojen lukuihin ja kenties myös muiden EU-maiden maatilojen lukuihin.

"Pyrimme myös yhä enemmän ennakoimaan asioita, tekemään ennusteita, simulointeja ja herkkyysanalyysejä, siinä missä aiemmin olemme lähinnä kuvanneet, miten kannattavuus on toteutunut historiallisesti", Forsman-Hugg kertoo.

Yhtenä visiona kerätä ja analysoida kannattavuuskirjanpidossa myös sellaista dataa, jota voisi hyödyntää kuluttajaviestinnässä esimerkiksi tuotannon ympäristövaikutuksiin liittyen.

MTT:ssa on kannattavuuskirjanpitoon liittyen kehitteillä paljon muutakin, kuten hintatiedoista riisuttu tuottavuuslaskenta, paikkatiedon hyödyntäminen sekä iPad- ja älypuhelinpohjaiset jakelukanavat Taloustohtori-palvelulle.

mtt-logo

 

Maa- ja elintarviketalouden tulevaisuuden kehittämishaasteet liittyvät siihen, miten arvokasta tietopääomaa voidaan käyttää entistä paremmin hyödyksi mm. poliittiisessa päätöksenteossa ja kokonaisvaltaisen johtamisen tukena.

Sari Forsman- Hugg
Director of Economic Research

The results illustrated in this article are specific to the particular situations, business models, data input, and computing environments described herein. Each SAS customer’s experience is unique based on business and technical variables and all statements must be considered non-typical. Actual savings, results, and performance characteristics will vary depending on individual customer configurations and conditions. SAS does not guarantee or represent that every customer will achieve similar results. The only warranties for SAS products and services are those that are set forth in the express warranty statements in the written agreement for such products and services. Nothing herein should be construed as constituting an additional warranty. Customers have shared their successes with SAS as part of an agreed-upon contractual exchange or project success summarization following a successful implementation of SAS software. Brand and product names are trademarks of their respective companies.

Back to Top